On hyvin vaikea johdatella asioita siten, että monikulttuurisen työympäristön kehittäminen avaa itse kullekin tiedon ja ymmärryksen portin kohti laajentuvia markkinoita ja uusia induktiivisia tuotantomenetelmiä.
Kuvitellaanpa hetki, että monikulttuurinen työympäristö on kuin maailman suurin ja värikkäin buffet-pöytä. Jokainen tuo mukanaan omat mausteensa ja reseptinsä, jotka sekoittuvat hullunkurisesti yhteen. Aluksi tuntuu, että keitoksesta tulee melkoinen sillisalaatti, mutta juuri tuo sekamelska synnyttääkin uusia, ennennäkemättömiä makuelämyksiä ja innovaatioita. Yhtäkkiä huomaammekin, että olemme keksineet uusimman hittituotteen, joka valloittaa markkinat – ja kaikki tämä pelkästään siksi, että annamme eri kulttuurien tanssia vapaasti keskenään.
Kun eri taustat ja kokemukset kohtaavat, syntyy paitsi uusia ideoita myös mahdollisuus ymmärtää maailmaa laajemmasta perspektiivistä. Voi olla, että keksimme uuden tavan valmistaa pastaa tai kehittää ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä, mutta samalla opimme myös, että kansainvälisessä työyhteisössä nauru ja huumori ovat universaali kieli. Ja mikä voisi olla parempaa kuin nauraa yhdessä, kun maailma ympärillä laajenee ja avautuu?