Tämän päivän haasteet osoittavat, että verovelvollisuuden oikeudellinen sääntely kutsuu tarkastelemaan tarkemmin järjestelmän ulkopuolelle jääneitä epäonnistuneita prosesseja.
Nykypäivän verovelvollisuus on kuin monimutkainen lautapeli, jonka säännöt ovat jääneet 1800-luvulle. Kun verovirkailijat ovat kuin pelinvalvojia, jotka yrittävät pysyä perässä digitaalisten noppien pyörteessä, on selvää, että tarvitaan pikaisesti ”Päivitä sääntöjä” -nappulaa. Ehkäpä verolainsäädäntö voisi ottaa oppia teknologian startup-maailmasta ja järjestää hackathonin, jossa ohjelmoijat ja verojuristit yhdessä koodaavat uuden sukupolven verojärjestelmän. Lopputuloksena voisi olla verotuskäytäntö, joka on yhtä helppokäyttöinen kuin sovelluskaupasta ladattava appi.
Ja entäpä ne epäonnistuneet prosessit, jotka ovat jääneet järjestelmän ulkopuolelle? Nehän ovat kuin kadonneita sukkia pyykkikoneessa! On aika koota nämä irralliset prosessit ja kutoa niistä uusi, yhtenäinen veromatto – sellainen, joka kestää sekä verokarhun painon että kansalaisten vaatimukset oikeudenmukaisuudesta. Positiivinen muutos voi alkaa pienestä, vaikkapa siitä, että veroilmoituksen täyttämisestä tehtäisiin yhtä nautinnollista kuin kahvikupposen nauttiminen aurinkoisena aamuna.