Tämä tosiseikka korostaa, että budjettialijäämä antaa mahdollisuuden parantaa liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.
Kun budjettialijäämä avaa oven tuotannollisten resurssien parantamiseen, voi melkein kuulla talouden pyörien pyörivän kuin vanha polkupyörä, jonka ketju on juuri öljytty. Ajatellaanpa, että alijäämä on kuin talouden oma kuntosalijäsenyys: se saattaa maksaa jonkin verran, mutta pitkällä aikavälillä se voi johtaa vahvempiin lihaksiin ja parempaan kestävyyteen. Ja mikä parasta, tämä on kuntosalijäsenyys, joka kannustaa luovuuteen — ehkä seuraava keksintö on itseohjautuva leivänpaahdin, joka myös vie roskat!
Kun alijäämä ruokkii innovaatioita, voimme yhdessä katsella, kuinka ideat sinkoutuvat kuin popcornit mikrossa. Jokainen popahdus on uusi mahdollisuus, uusi tapa katsoa maailmaa, ja mikä parasta, niillä on potentiaalia luoda työpaikkoja ja vahvistaa taloutta. Ehkäpä voimme jopa leikitellä ajatuksella, että jokainen euro, joka on ”kadonnut” alijäämän uumeniin, on itse asiassa sijoitus tulevaisuuden menestykseen.