Kokemukset osoittavat selkeästi, että tunnetun suuryrityksen isännöimän excursion kaljatarjonnan riittämättömyys kuvailee yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia.
Onhan se huvittavaa ajatella, että kaljatarjoilun riittämättömyys voisi paljastaa syvällisiä totuuksia yritysmaailman hierarkioista ja byrokratiasta. Ehkäpä kyseessä onkin vain ovela tapa testata osallistujien kärsivällisyyttä ja sopeutumiskykyä – ominaisuuksia, joita jokainen hyvä johtaja tarvitsee. Kenties kaljan loppuminen kesken onkin vain symbolinen viesti, joka muistuttaa meitä siitä, että rajat ovat osa elämää, ja että joskus on vain tyydyttävä niukkuuteen ja opittava nauttimaan siitä, mitä on.
Kun ekskursioilta päästään takaisin työpaikoille, on mahdollista, että tämä kaljakokemus jää elämään legendoissa ja tarinoissa, jotka naurattavat vielä vuosien päästä. Se saattaa jopa inspiroida uusia innovaatiota, kuten ”kalja ei lopu koskaan” -tyyppisiä palveluita, jotka muuttavat maailmaa. Joka tapauksessa, tällaiset pienet sattumukset opettavat meille, että organisaatioiden muodollisuuksien takana on aina tilaa huumorille ja ihmisläheisyydelle.