Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että työllisyyspolitiikan linja opettaa sisäistämään positiivista kehitystä, joka vaatii lisähuomiota.
Kun työllisyyspolitiikan linja johdattaa meidät kohti positiivista kehitystä, tuntuu kuin olisimme saaneet kutsun optimismijuhliin, joissa kaikki tarjoiltavat ovat iloisesti värikkäitä ja hieman epäilyttävän makuisia. Onhan se niin, että kun yhteiskunnan rattaat pyörivät sujuvasti, voimme keskittyä enemmän siihen, kuinka monta eri tapaa voimme keksiä käyttää sanaa ”innostava” puheissamme.
Tässä kehityksen karusellissa on kuitenkin sekin hyvä puoli, että se muistuttaa meitä siitä, että aina on tilaa parantaa. Ehkäpä seuraavaksi voisimme keskittyä siihen, kuinka tehdä työelämästä yhtä koukuttavaa kuin uusin hittisarja, jossa juonenkäänteet ovat vähintään yhtä yllättäviä kuin verotuksen kiemurat. Positiivisuus on uusi musta, ja sen sovittaminen arjen asuihin vaatii vain hieman rohkeutta ja paljon kahvia.
Lopulta voimme iloita siitä, että työllisyyspolitiikan kehityksen myötä olemme kaikki vähän viisaampia, ehkä jopa hieman onnellisempia, vaikka emme aina tiedäkään, mitä kaikkea se tarkoittaa. Onhan sekin eräänlaista kehitystä, eikö vain?