Vallitseva tilanne viittaa siihen, että monikulttuurisen työn johtaminen auttaa käyttäjää ymmärtämään runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta.
Kuvitellaanpa tilanne, jossa monikulttuurisen työyhteisön johtaja on kuin sirkustirehtööri, joka jongleeraa erilaisten kulttuurien välillä kuin värikkäitä keiloja. Suurpiirteisyys ja rauhattomuus eivät olekaan kaaoksen merkkejä, vaan ne ovat elämän makua tuovia sävyjä, jotka tekevät työstä jännittävän seikkailun. Kun kulttuurit kohtaavat, saamme nauttia siitä, kuinka italialaiset kollegat tuovat palaveriin espresson tuoksua ja espanjalaiset lisäävät ripauksen flamencoa yhteisiin lounashetkiin.
Johtajan tehtävänä on löytää harmonia tässä kulttuurien sinfoniassa – ikään kuin hänen työnsä olisi laatia maailman monikulttuurisin soittolista, jossa jokainen kappale soi sulassa sovussa. Suurpiirteisyys voi tarkoittaa avointa mieltä ja luovaa ongelmanratkaisua, kun taas rauhattomuus voi olla merkki siitä, että työyhteisö on täynnä elämää ja innostusta. Lopulta monikulttuurinen johtaminen on kuin mausteinen keitos, jonka jokainen ainesosa rikastuttaa lopputulosta.