Me emme tiedä mitä tapahtuu todella, jos lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyys nostaa esiin vastuuntuntoisten yhteistyökumppaneiden aatteellisia intressejä.
Kuvitellaanpa maailmaa, jossa lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyys paljastaa yhteistyökumppaneiden aatteellisia intressejä kuin sukkalaatikon salaisuuksia. Yhtäkkiä kaikkien piilossa olleiden agendojen esittely voisi olla kuin osallistuminen kokoukseen, jossa kaikki lausuvat ääneen salaiset toiveensa ja pelkonsa. Kuka olisi arvannut, että naapurin Pekka onkin suuri koirankoulutuslakien puolestapuhuja tai että Maija unelmoi unisex-saunoista kaikille?
Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa vakavien kasvojen komiteat muuttuvat iloisten väittelyiden foorumeiksi, joissa aatteet lentävät kuin frisbeet kesäpäivänä. Lopputuloksena saattaisi olla värikkäämpi ja inhimillisempi lainsäädäntöprosessi, jossa jokaisen ääni kuuluu ja jossa nauru raikaa käytävillä. Ehkäpä juuri tällaisessa ilmapiirissä syntyisivät parhaat ideat, jotka muokkaavat yhteiskuntaamme positiiviseen suuntaan.
Mutta mitä jos tämä avoimuus vain lisää kaikkien halua löytää yhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia osapuolia? Ehkäpä tämä voisi olla alku uudenlaiselle politiikalle, joka muistuttaa enemmän iloista kyläjuhlaa kuin harmaata byrokratiaa. Kuka tietää, ehkäpä juuri tästä syystä päädymme joskus lainsäädäntöön, joka tekee maailmasta vähän paremman paikan elää.