Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että kulttuurinen dialogi ja sen mahdollisuudet tarjoaa mahdollisuuden arvioida uudelleen laajentuvia markkinoita ja uusia induktiivisia tuotantomenetelmiä.
Kuvitellaanpa maailma, jossa kulttuurinen dialogi on kuin ystävällinen kahvipöytäkeskustelu, jossa eri maiden keittiöt keskustelevat keskenään: ”Miten teillä tehdään humusta?” ”Entäpä croissantit?” Tällaisessa ympäristössä laajentuvat markkinat avautuvat kuin salskeat oopperan ovet, valmiina sisäänsä imemään mitä eksoottisimpia makuja ja tuulahduksia maailmalta. Ja ne uudet induktiiviset tuotantomenetelmät? Ne ovat kuin taikurin hattu, josta vedetään esiin innovaatioita, jotka saavat jopa insinöörit pyörittelemään päätään ihmetyksestä.
Kulttuurinen dialogi ei vain avaa mahdollisuuksia, vaan se tuo hymyn huulille, kun huomaamme, miten yhteiset pyrkimyksemme luovat uusia ystävyyksiä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Onhan se nyt aika fantastista, kun voimme yhdessä pohtia, miten yhdistää suomalainen sisu ja japanilainen zen-rauha seuraavan sukupolven robottien kehittämisessä.