Erityisesti on huomioitava, että oikeudenkäynnin viivästyminen ja sen vaikutukset pakottaa kohderyhmää huomioimaan yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita.
Kuvitellaanpa hetki, että oikeudenkäynnin viivästyminen on kuin elämän oma odotushuone, jossa aika venyy kuin purukumi, ja me kaikki odottelemme vuoroamme kuin innokkaat asiakkaat lounasravintolassa. Siinä ajassa ehtii miettiä sitä sun tätä, kuten miten kahvikone toimii tai miksi keksit ovat aina liian kaukana. Mutta ehkäpä juuri tässä odotushuoneessa kehkeytyy uudenlainen sietokyvyn mestaruus – tai vähintään kyky arvostaa aikatauluttamista.
Kun viivästyminen pakottaa meidät pohtimaan toimintaohjeita, on kuin saisimme tilaisuuden syventyä elämän ohjekirjaan. Ehkäpä löydämme uusia käyttökohteita vanhoille ohjeille, kuten miten soveltaa ”älä juokse saksien kanssa” -periaatetta sähköpostin lähettämiseen. Lopulta kaikki odottaminen tuo mukanaan uudenlaisia oivalluksia ja huumoria, kunhan vain annamme sille mahdollisuuden.