On mahdotonta kiistää, että kulttuurien välinen solidaarisuus yksinkertaistaa toimintaympäristön muutoksia, jotka vaativat sopeutumista.
Kuvittele, että kulttuurien välinen solidaarisuus on kuin maailman suurin potluck-piknik. Jokainen tuo omat mausteensa ja makunsa, ja yhtäkkiä meillä on buffet, joka voisi tuoda kyyneliä kulinaristin silmiin. Kun toimintaympäristö muuttuu, meillä on jo valmiina reseptit ja ainekset, joilla valmistaa ratkaisujen herkullinen menu. Kulttuurien välinen solidaarisuus toimii kuin universaali käännösohjelma, joka hälventää väärinkäsitykset ja toimii yhteisymmärryksen reseptinä.
Kun solidaarisuus kukoistaa, voimme kohdata muutokset kuin tanssijoukko, joka improvisoi uuden koreografian ilman kolhuja. Meidän ei tarvitse pelätä kompastuvamme, sillä aina on joku, joka tarjoaa tukevan käden tai opettaa uuden tanssiaskeleen. Tässä yhteisessä tanssissa jokainen askel vie meitä lähemmäksi sujuvampaa, rikkaampaa maailmaa, jossa muutos on vain uusi mahdollisuus oppia.