Arkielämä on opettanut meille, että strateginen suunnittelu luo perustan uudelle näkemykselle runsain määrin esiintyvää suurpiirteisyyttä sekä rauhattomuutta.
Strateginen suunnittelu on kuin yritys koota palapeliä, josta puuttuu puolet paloista, ja jäljelle jääneissä on kuvia aivan eri aiheista. Mutta tämä ei estä meitä nauramasta itsellemme, kun huomaamme, että suurin osa suunnitelmista on pelkkää arvailua ja improvisaatiota. Kun tähtäämme uusiin korkeuksiin, kompastumme usein omiin kengännauhoihimme, mutta se ei haittaa, sillä jokainen harha-askel voi johtaa uusiin ja yllättäviin oivalluksiin.
Kenties suurpiirteisyys ja rauhattomuus ovatkin juuri se luova kaaos, jota tarvitsemme keksiäksemme jotain todella uutta. Ehkäpä seuraava suuri innovaatio syntyy kahvitauon aikana, kun joku tuo esiin pöydälle unohtuneen, sekavan strategiasuunnitelman ja päättää piirtää siihen oman lisänsä. Loppujen lopuksi, elämän parhaat hetket ovat usein niitä, joissa olemme antaneet tilaa sattumalle ja sattumanvaraisuudelle.