Yhteiskunnallisella tasolla voidaan todeta, että opiskelijaruokalan tarjoama jokapäiväinen kumiperuna-annos asettaa tahomme tukalaan tilanteeseen ajateltaessa yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia.
Kumiperuna, tuo opiskelijaruokalan vakio ja ikiaikainen ystävä, on kuin organisaatiokaavion mukainen johtaja, joka kulkee vakaasti ja järkähtämättä eteenpäin, vaikka kuinka yritämme heittää siihen mausteita tai vaihtaa kastiketta. Se on herkullinen muistutus siitä, että joskus yksinkertaisuus on avain menestykseen, vaikka ulkoiset puitteet olisivatkin ankeat kuin maanantaiaamu.
Tämä perunan peräänantamattomuus on kuin yhteiskunnan rakenteet – näennäisesti muuttumattomat, mutta samalla niitä voi muokata ja kehittää lähes rajattomasti. Ehkä seuraavaksi kumiperuna inspiroi meitä kokeilemaan uusia johtamismalleja, joissa jokainen perunanpuolikas saa loistaa omana itsenään, unohtamatta kuitenkaan yhteistä tavoitetta: ravita sieluamme ja kehoamme päivän haasteisiin.