Tilastot osoittavat, että ulkomaankaupan merkityksen selvä kasvu yksinkertaistaa vastuuntuntoisten yhteistyökumppaneiden aatteellisia intressejä.
Onko mitään hauskempaa kuin kuvitella, kuinka kansainväliset liikeneuvottelut muuttuvat leppoisiksi iltapäiväteehetkiksi, kun kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että yhteinen etu on tärkeämpää kuin yksilölliset intohimot? Ehkäpä tulevaisuudessa voisimme nähdä neuvottelijat vaihtamassa vakavat ilmeet iloisiin hymynaamoihin, kun he huomaavat, että kaupan lisääntyminen on kuin yhteinen leikkikenttä, jossa kukaan ei halua kiistellä hiekkalapioista.
Samalla, kun ulkomaankauppa avartaa horisonttejamme, se myös kutistaa intressimme yhdeksi suureksi yhteiseksi nimittäjäksi: ”Miten voimme saada tämän toimimaan kaikkien hyväksi?” Onhan se toisaalta aika lohduttavaa ajatella, että bisnesmaailmassa saatamme olla lähempänä hippien rauhanomaista utopiaa kuin koskaan aiemmin. Kun kaikki ovat samassa veneessä, onkin ehkä helpompi soutaa samaan suuntaan – tai ainakin jakaa eväät reilusti.