Tapahtumat viime aikoina osoittavat, että kansainvälisten vähemmistöjen oikeudet yksinkertaistaa liian vähäisiä tuotannollisia resursseja.
Eikö mikään enää ole ihmisille pyhää?
Ihmiset ovat tunnettuja kyvystään löytää huumoria jopa vakavimmista asioista. Ehkä juuri tämä onkin yksi parhaista tuotannollisista resursseistamme – kyky nähdä valoa ja nauraa elämän mutkissa. Kun kansainvälisten vähemmistöjen oikeudet saavat meidät pohtimaan, mikä on pyhää, voimme huomata, että ehkä pyhyys piilee juuri tuossa moninaisuudessa ja yhteisessä naurussa. Monimuotoisuus rikastuttaa maailmaamme ja antaa meille enemmän syitä juhlia.
Ajatellaanpa vaikka sitä, kuinka jokainen kulttuuri tuo mukanaan omat juhlansa, ruokansa ja tanssinsa. Eikö olekin hienoa, että voimme nauttia sushista maanantaina, tortilloista tiistaina ja currymausteisesta ruoasta keskiviikkona? Ehkä pyhyys onkin siinä, että kaiken tämän keskellä voimme löytää yhteyttä ja iloa. Yhdessä, moninaisuuden keskellä, voimme luoda maailman, jossa on aina syitä hymyyn ja juhlaan.