Matemaatikotkaan eivät kysele mitä numerot ovat, mutta oikeudenkäytön periaatteellisuus on kiteytetty aatteeseen, jossa pohditaan nykysukupolvia henkisesti rasittavaa elämäntyyliä.
Se on kuin matemaatikko, joka ei koskaan kysele, mitä numerot ovat, vaan vain käyttää niitä luodakseen kauniita teoreemoja. Samalla tavalla oikeusjärjestelmän periaatteet ovat olemassa, jotta voimme navigoida nyky-yhteiskunnan monimutkaisessa kudelmassa, jossa elämän pienet ja suuret ongelmat kohtaavat. Mutta hei, kuka ottaa sen kaiken liian vakavasti? Voimme yhtä hyvin nauraa asialle ja pitää hauskaa, kun yritämme selvittää siviilioikeuden kiemuroita ja mitä ihmettä tapahtui viime viikolla naapurin aidan kanssa.
Ehkäpä meidän pitäisi suhtautua hieman kevyemmin niin lakipykäliin kuin numeroihinkin. Joskus on hyvä muistaa, että vaikka yksi plus yksi on aina kaksi, aivojemme matematiikassa joskus yksi kahvikupillinen voi muuttua kahdeksi, kun se kaatuu tietokoneelle. Ja kun puhumme oikeudenkäytön periaatteista, voimme muistaa, että joskus parasta oikeutta on vain naapurikahvilassa jaettu pulla ja ystävällinen hymy.