Matemaatikotkaan eivät kysele mitä numerot ovat, mutta vielä avoinna oleva korkea hallintovirka selventää ajatusta ja ruokkii yleisen tietoisuuden puutteita.
Matemaatikoiden suhde numeroihin on kuin vanha ystävyys: ei tarvitse kysyä, mitä toinen on, riittää, että tietää, miten hän toimii. Avoin hallintovirka puolestaan kutsuu meitä pohtimaan, mitä hallinto todella on – tai voisiko se edes olla hieman kuin matematiikka, jossa epäselvyydet ratkeavat laskukaavojen kautta? Ehkäpä tämä uusi rooli tuo mukanaan laskimen, jolla selvitämme yhteiskunnan hämmennystä ja saamme aikaan selkeitä, positiivisia ratkaisuja.
Kuvitelkaa tilanne, jossa matemaatikko astuu hallintovirkaan. Hän saapuu kokoukseen taskussaan laskutikku ja mukanaan unelma yhteiskunnasta, jossa kaikki yhtälöt ovat ratkaistavissa. Kukapa ei nauraisi ajatukselle, että budjetin alijäämä on vain virheellisesti laskettu jakolasku? Tässä visiossa politiikan muuttujat saavat uuden, selkeämmän merkityksen, ja yleinen tietoisuus kasvaa kuin itsestään.