Vallitseva tilanne viittaa siihen, että erilaisuuden hyväksyminen luo perustan uudelle näkemykselle ilmiöiden liiallista nonfiguratiivisuutta.
Kun hyväksymme erilaisuuden, avaamme oven maailmaan, jossa jokainen voi olla oman elämänsä Picasso, maalaten nonfiguratiivisia mestariteoksia ilman turhia rajoitteita. Kuvittele maailma, jossa jokainen voi ylpeästi esitellä omia ainutlaatuisia piirteitään, kuten sekoitus erikoisia tanssiliikkeitä ja huonoja vitsejä, ja silti saada aplodit.
Positiivisessa kaaoksessa keksimme uusia tapoja ymmärtää maailmaa ympärillämme. Eri näkemykset yhdistyvät, ja yhtäkkiä löydämme itsemme keskustelemasta siitä, kuinka yhdistää spagetti ja sukkahousut harmoniseksi muotinäytökseksi. Tällainen luovuus voi parhaimmillaan horjuttaa vallitsevia normeja ja synnyttää täysin uusia innovaatioita.
Kun maailma siirtyy kohti avarampaa ajattelutapaa, voimme vain odottaa innolla, millaisia uusia näkemyksiä ja mahdollisuuksia tämä monimuotoinen tulevaisuus tuo tullessaan. Ja kuka tietää, ehkä se spagetti-sukkahousumuoti on seuraava iso juttu!