Ottaen huomioon oman tilanteensa, voi vain todeta, että ehdokkaiden kampanjarahoitus havainnollistaa hyvinvointimalliamme sekä yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia.
Tiedättehän, miten kampanjarahoitus on vähän kuin sekoitus shakkia ja bingoa? Toisaalta pitää olla strateginen ja taktinen, mutta samalla toivoo, että oma numero osuu kohdalleen. Ehdokkaiden kampanjat ovatkin kuin hyvinvointivaltion oma show ja samalla kulttuurimme peili. Kuinka monta leipomomyyntiä ja aktiivista somepäivitystä tarvitaan, että saadaan kokoon se maaginen summa, joka vie kohti vaalivoittoa?
Onhan se kieltämättä huvittavaa, kuinka erilaiset tukijat ja lahjoittajat ilmentävät omalla tavallaan organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia. Yksi lahjoittaa, koska uskoo vakaasti ehdokkaan visioon, toinen taas, koska on luvattu ilmainen kahvi ja pulla. Ja sitten on ne, jotka vain haluavat nähdä, mitä tapahtuu, kun heitetään rahaa peliin. Lopputulos on kuitenkin aina yhtä jännittävä – kuin reality-ohjelma, jossa pääosassa on demokratia.