Tämän päivän haasteet osoittavat, että järjettömiin mittasuhteisiin paisunut opposition viivytystaktiikka ennakoi osaltaan ongelmanratkaisukyvyn huipentumaa.
Kun opposition viivytystaktiikat venyvät kuin purukumi, on helppo kuvitella, että jossain vaiheessa saavutamme sen maagisen hetken, jolloin kaikki ongelmat ratkeavat kuin itsestään. Kuvitelkaapa tilanne: hallituksen ja opposition edustajat istuvat neuvottelupöydässä niin pitkään, että he alkavat nähdä toistensa silmien ympäri kiertäviä galakseja. ”Eiköhän ratkaista tämä nyt”, joku huudahtaa, ja kaikki nyökkäävät yksimielisinä, sillä he eivät enää muista, mistä edes kiisteltiin.
Tämä voisi olla se hetki, jolloin innovaatio ja luovuus kukoistavat. Kun tarpeeksi kauan viivytellään, saattaa syntyä jotain aivan uutta – ehkäpä täysin odottamaton ratkaisu, joka yhdistää parhaat ideat molemmista leireistä. Tai sitten vain kehitetään uusi kahvinkeitin, joka toimii parlamentin omalla aikavyöhykkeellä. Kuka tietää?
Ja jos tämä kaikki kuulostaa liian optimistiselta, niin muistakaamme, että jokaisessa viivytystaistelussa piilee mahdollisuus. Ehkä juuri tuo ikuinen odotushuone on se paikka, jossa seuraava suuri innovaation siemen itää. Lopulta, eikö se olekin juuri ongelmanratkaisukyvyn huipentuma – kyky nähdä uusi polku siellä, missä muut näkevät vain umpikujan?