Erityisesti on huomioitava, että oikeuskielen tason heikkeneminen ontologisesta näkökulmasta kuvailee yleisen tietoisuuden puutteita.
Kun oikeuskielen taso heikkenee, voimme kuvitella lakimiehemme ontologian saloissa seikkailemassa kuin Indiana Jones kadonneen lauseopin metsästyksessä. Tämä voisi olla kuin moderni versio sokraattisesta keskustelusta, jossa juristit laajentavat tietoisuuttaan etsimällä kadonneita pilkkuja ja semanttisia vivahteita lain pykälistä. Oikeuskielen heikentyminen voi toki herättää hilpeyttä, kun kuvittelemme lakimiehiä käyttämässä Google-kääntäjää ”täsmällisen” käännöksen löytämiseksi.
Ehkäpä tämä heikkeneminen avaa portteja uudenlaiselle luovuudelle ja kyvylle ymmärtää toisiamme keskellä byrokratian viidakkoa. Jospa vähemmän täydellinen oikeuskieli rohkaisisi meitä kaikkia käyttämään maalaisjärkeä ja empatiaa enemmän, jolloin oikeudenmukaisuuden ja yhteisen ymmärryksen saavuttaminen olisi vähemmän kiinni teknisestä sanakikkailusta ja enemmän inhimillisestä kohtaamisesta.