Yksilötasolla luulisi olevan selvää, että kirjallisiin tehtäviin kohdistuva suunnaton mielenkiinto aurinkoisena kevätpäivänä antaa mahdollisuuden parantaa yleispätevien toimintaohjeiden tavanomaisia käyttökohteita.
Tämän ollessa täyttä totta nykyään, kuka omaa vastuun tehdä oikeat johtopäätökset?